Tietoa säätiöstä

Maanmittausalan edistämissäätiön säännöt

SÄÄTIÖN PERUSTIEDOT JA TARKOITUS

1 § Säätiön nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Maanmittausalan edistämissäätiö ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 § Säätiön tarkoitus ja sen toteuttaminen

Säätiön tarkoituksena on edistää maanmittausalaa ja sen kehitystä Suomessa tukemalla siihen liittyvää
yleishyödyllistä tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja valistustyötä.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja:

1) tutkimukseen;
2) julkaisutoimintaan; ja
3) tiedotus- ja valistustyöhön.

Lisäksi säätiön tarkoituksena on yleisesti edistää alan koulutusta ja tutkimustoimintaa. Tätä osin säätiö toteuttaa tarkoitustaan tekemällä asiassa tarvittaessa aloitteita ja osallistumalla keskusteluun.

SÄÄTIÖN TALOUS

3 § Säätiön varainhankinta ja omaisuus

Säätiöllä on oikeus vastaanottaa testamentti- ja muita lahjoituksia, hankkia itselleen kiinteistöjä sekä muullakin laillisella tavalla kartuttaa omaisuuttaan.

4 § Säätiön tilikausi

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi.

5 § Säätiön rahastot

Säätiöllä on peruspääoma eli perusrahasto, jonka suuruus oli säätiötä perustettaessa 497,50 euroa (2958,01
markkaa). Lisäksi säätiöllä on:

1) apuraharahasto;
2) käyttörahasto; sekä
3) yksi tai useampia erikoisrahastoja.
4) Säätiöllä voi lisäksi olla sen mukaan kuin hallitus päättää, kirjanpitolaista johtuvia ja muita nimellisiä rahastoja.
Perusrahaston muodostaa säätiön sijoitusvarallisuus. Säätiön varat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti.
Apuraharahasto muodostuu jäljempänä 6 §:ssä määrätyllä tavalla säätiön tuloksesta rahastoon siirrettävistä
varoista. Apuraharahaston varat käytetään sääntöjen 2 §:n mukaisesti säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.
Käyttörahasto muodostuu säätiön hallintoa varten tarpeellisista sijoittamattomista varoista. Käyttörahaston
varat osoitetaan ensisijaisesti säätiön tuloksesta. Tarvittaessa käyttörahastoon voidaan siirtää varoja perusrahastosta.
Erikoisrahasto muodostetaan sellaisista lahjoitusvaroista, jotka lahjoittaja on määrännyt käytettäväksi mää-
räämänsä maanmittausalan osa-alan tukemiseen tai johonkin rajattuun sääntöjen 2 §:ssä todettuun toimintaan. Erikoisrahastoa on hoidettava kirjanpidossa itsenäisenä ja sen varoja käytettävä lahjoittajan antamien
määräysten mukaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa säätiön tarkoituksen kanssa. Erikoisrahastojen säännöt
vahvistaa säätiön hallitus lahjoittajan antamien määräysten mukaan.

6 § Tuloksen jakaminen

Tilivuoden tulos on siirrettävä tilinpäätöksessä seuraavasti:

1) Puolet tuloksesta siirretään apuraharahastoon. Hallitus voi pyöristää apuraharahaston täysiksi sadoiksi
tai tuhansiksi euroiksi.
2) Käyttörahastoon siirretään seuraavan vuoden hallintoa varten tarvittavat varat.
3) Loppuosa tuloksesta siirretään perusrahastoon

7 § Apuraharahaston varojen käyttäminen

Säätiön on vuosittain hallituksen päättämällä tavalla julistettava sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetut apurahat haet￾tavaksi ja päätettävä apurahojen myöntämisestä. Apurahoja on myönnettävä apuraharahastossa olevien varojen puitteissa. Ellei hyväksyttyjä apurahahakemuksia ole riittävästi, hallitus voi jättää varoja edelleen apu￾raharahastoon myöhemmin myönnettäviä apurahoja varten.

8 § Varojen siirtäminen rahastojen välillä

Hallitus voi päättää siirtää apuraharahastossa vähintään kolme vuotta käyttämättömänä olleet varat perusra￾hastoon.
Varojen siirtämisestä perusrahastosta käyttörahastoon päättää hallitus. Mikäli käyttörahastoissa tarvitaan
varoja kiireellisesti, siirrosta voi päättää puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin.

SÄÄTIÖN HALLINTO

9 § Säätiön hallitus

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kahdeksan jäseninen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapu￾heenjohtaja ja kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee säätiön hallitus. Hallituksen jäsenistä on kaksi joka
vuosi erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Ollakseen kelpoinen hallituksen jäseneksi tulee henkilön kuulua Suomen Maanmittausinsinöörien liitto ry:n
jäsen, Myös muu Suomen kansalainen voidaan valita säätiön hallitukseen, jos siihen on erittäin painavia
syitä. Ulkopuolisia jäseniä voi säätiön hallitukseen kuulua samalla kerralla korkeintaan kaksi.
Säätiön hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on saapuvilla kolme
hallituksen jäsentä.
Hallitukseen kuuluville maksetaan kohtuullinen kokouspalkkio.

10 § Säätiön toimihenkilöt ja toimikunnat

Hallitus on oikeutettu palkkaamaan säätiölle asiamiehen, kirjanpitäjän ja muun toimihenkilön hallituksen
määräämiä tehtäviä hoitamaan.
Hallitus voi asettaa asioiden valmistelua ja päätösten toimeenpanoa varten toimikuntia, joiden tehtävät ja toi￾mikauden hallitus määrää.
Hallitus voi myös asettaa jäsenistään salkkutoimikunnan, jolla on hallituksen määräämissä puitteissa oikeus
päättää säätiön sijoitusten uudelleen järjestämisestä ja perusrahastossa olevien likvidien varojen sijoittamisesta.

11 § Säätiön edustaminen

Säätiötä edustaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.
Säätiön hallitus voi antaa edustamisoikeuden säätiön toimihenkilölle tai hallituksen jäsenelle yksin.

12 § Tilintarkastaja

Säätiöllä on oltava lain vaatima tilintarkastaja ja tämän varamies. Säätiö valitsee tilintarkastajansa itse.
Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa tileistä ja hallinnosta hallituksen vuosikokoukselle.

SÄÄTIÖN HALLITUKSEN KOKOUKSET

13 § Hallituksen kokoukset ja päätöksenteko niissä

Hallitus kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kolmesti vuodessa sekä ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa.
Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään
kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää kirjallisesti puheenjohtajalta määrätyn asian käsittelyä varten. Viimeksi
mainitussa tapauksessa on kokous kutsuttava koolle kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
Hallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Mikäli
hallituksen kokouksesta ei ole sovittu edellisessä kokouksessa, kutsu kokoukseen on annettava vähintään
kaksi viikkoa ennen kokousta.
Hallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestyk￾set. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

14 § Hallituksen varsinaiset kokoukset ja niissä käsiteltävät asiat

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa:

1) hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
2) käsitellään muut esille tulevat asiat

Vuosikokouksessa, joka on pidettävä ennen maaliskuun loppua:

1) esitetään säätiön vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta;
2) esitetään tilintarkastajien niiden johdosta antama lausunto;
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta,
4) päätetään apurahojen jakamisesta; ja
5) päätetään seuraavan vuoden apurahojen haettavaksi julistamisesta; ja
6) käsitellään muut esille tulevat asiat.

Syyskokouksessa, joka on pidettävä vuoden jälkipuolella:

1) suoritetaan uusien hallituksen jäsenten vaali;
2) vahvistetaan säätiön talousarvio ja toimintasuunnitelma;
3) käsitellään muut esille tulevat asiat.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SÄÄTIÖN LAKKAUTTAMINEN

15 § Sääntöjen muuttaminen

Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli vähintään viisi hallituksen jäsentä siitä kokouksessa niin päättää.

16 Säätiön lakkauttaminen

Säätiö voidaan lakkauttaa, mikäli vähintään viisi hallituksen jäsentä siitä kokouksessa niin päättää.
Jos säätiö lopettaa toimintansa, on sen omaisuus käytettävä niiden tarkoitusperien toteuttamiseksi, joiden
edistämiseksi säätiö on perustettu, säätiön hallituksen viimeisessä kokouksessaan lähemmin määräämällä
tavalla.