Tietoa säätiöstä

Säätiön tausta

Säätiön taustayhteisö on Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry, jolta säätiö on saanut peruspääomansa vuonna 1963. Lisäksi säätiö on saanut merkittävän testamenttilahjoituksen Maanmittaushallituksen pääjohtajana 1950-luvulla toimineelta Väinö V. Seppälältä.

Säätiö myöntää apurahoja sekä apuraharahastostaan että Väinö V. Seppälän rahastosta. Jälkimmäisestä myönnettävien apurahojen tulee testamentin ehtojen mukaisesti kohdistua maanjakotekniikan, nykyisen kiinteistötekniikan alaan.

Säätiön taustasta ja historiasta on laajemmin tietoa säätiön entisen puheenjohtaja Jürgen Grönforsin Maankäytön numerossa 4/2018 ilmestyneessä artikkelissa.

Säätiön hallitus

Erik Lönnfeldt, puheenjohtaja, puhelin 040 047 1040, sähköposti puheenjohtaja@mmed.fi

Markku Markkula, varapuheenjohtaja

Jan Biström
Ollipekka Hatanpää
Sakari Haulos
Irma Lähetkangas
Ari Piirainen
Kirsikka Riekkinen

Maanmittausalan edistämissäätiön säännöt

1 §
Säätiön nimi on Maanmittausalan edistämissäätiö ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §
Säätiön tarkoituksena on edistää maanmittausalan kehitystä Suomessa tukemalla siihen liittyvää yleishyödyllistä tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja valistustyötä.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee 2 §:ssä tarkoitettua yleishyödyllistä tutkimustoimintaa
1) myöntämällä tutkimusapurahoja;
2) tukemalla maanmittausalan jatko- ja täydennyskoulutusta sekä julkaisutoimintaa myöntämällä apurahoja ja kirjoituspalkkioita;
3) edistää alan koulutusta tekemällä asiassa tarvittaessa aloitteita;
4) tukee apurahoin alan tiedotusta ja valistustyötä

4 §
Säätiöllä on oikeus vastaanottaa testamentti- ja muita lahjoituksia, hankkia itselleen kiinteistöjä sekä muullakin laillisella tavalla kartuttaa omaisuuttaan.

Säätiöllä on peruspääoma eli perusrahasto, jonka suuruus oli säätiötä perustettaessa 497,50 euroa (2958,01 markkaa), käyttörahasto, apuraharahasto sekä erikoisrahastoja. Säätiöllä voi lisäksi olla sen mukaan kuin hallitus päättää, kirjanpitolaista johtuvia ja muita nimellisiä rahastoja.

Jos lahjoittaja on niin määrännyt on lahjasta muodostettava erikoisrahasto, jota on hoidettava kirjanpidossa itsenäisenä ja sen varoja käytettävä lahjoittajan antamien määräysten mukaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa säätiön tarkoituksen kanssa. Erikoisrahastojen säännöt vahvistaa säätiön hallitus lahjoittajan antamien määräysten mukaan. Säätiön varat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti.

5 §
Tilivuoden tulos on siirrettävä tilinpäätöksessä rahastoihin seuraavasti:
1) jos tulos on pienempi kuin 500 euroa lisätään se perusrahastoon. Negatiivinen tulos vähennetään kuitenkin käyttörahastosta
2) vähintään 500 euron suuruisesta tuloksesta liitetään perusrahastoon 500 euroa ynnä puolet 500 euroa
ylittävästä osasta. Muu osa siirretään apuraharahastoon. Perusrahastosta voidaan siirtää käytön edellyttämä summa käyttörahastoon.

Rahastoon siirrettävät osat voidaan pyöristää, sen mukaan kuin hallitus on päättänyt, enintään täysiksi sadoiksi euroiksi.

Edellä tässä pykälässä mainitut euromäärät, jotka perustuvat vuoden 2003 elinkustannusindeksiin, voidaan hallituksen päätöksellä tarvittaessa korottaa.

Hallituksen päättämät sijoitusten uudelleenjärjestelyt, jotka eivät realisoi likvidiylijäämää, mutta kylläkin kirjanpidollista voittoa, on kirjanpidollisen voiton osalta siirrettävä perusrahastoon.

Tulosvaikutteisia kirjauksia , jotka perustuvat realisoimattomiin, laskennallisiin arvonmuutoksiin sijoitusomaisuudessa, ei oteta huomioon tämän pykälän ensimmäisen momentin tuloksessa, vaan näiden kirjausten kokonaismäärä siirretään käyttörahastoon.

6 §
Säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi on vuosittain käytettävä apuraharahastossa vuoden alussa olevat varat, ellei hallitus katso olevan hyväksyttävää syytä jättää niitä tai osaa niistä sinä vuonna edelleen apuraha-rahastoon.

7 §
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kahdeksan jäseninen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee säätiön hallitus. Hallituksen jäsenistä on kaksi joka vuosi erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Ollakseen kelpoinen hallituksen jäseneksi tulee henkilön kuulua Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto r.y:n jäsen, Myös muu Suomen kansalainen voidaan valita säätiön hallitukseen, jos siihen on erittäin painavia syitä. Ulkopuolisia jäseniä voi säätiön hallitukseen kuulua samalla kerralla korkeintaan kaksi.

Säätiön hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on saapuvilla kolme hallituksen jäsentä. Hallitukseen kuuluville maksetaan kohtuullinen kokouspalkkio. Hallitus on oikeutettu palkkaamaan säätiölle asiamiehen ja muun toimihenkilön hallituksen määräämiä tehtäviä hoitamaan sekä asioiden valmistelua ja päätösten toimeenpanoa varten asettamaan pysyviä tai tilapäisiä valiokuntia, joiden tehtävät hallitus määrää.

8 §
Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen tai säätiön asiamiehen kanssa.

9 §
Säätiöllä on lain vaatima tilintarkastaja ja tämän varamies. Säätiö valitsee tilintarkastajansa itse. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa tileistä ja hallinnosta hallituksen vuosikokouksessa.

10 §
Hallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

11 §
Hallitus kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kolmesti vuodessa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta. Vuosikokous on pidettävä ennen maaliskuun loppua ja toinen varsinainen kokous vuoden jälkipuoliskolla. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää kirjallisesti puheenjohtajalta määrätyn asian käsittelyä varten. Viimeksi mainitussa tapauksessa on kokous kutsuttava koolle kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) esitetään säätiön vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,
2) esitetään tilintarkastajien niiden johdosta antama lausunto,
3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto saattaa antaa aihetta,
4) päätetään apurahojen ja kirjoituspalkkioiden jakamisesta sekä käsitellään muut esille tulevat asiat.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) suoritetaan uusien hallituksen jäsenten vaali;
2) vahvistetaan säätiön talousarvio ja toimintasuunnitelma;
3) päätetään apurahojen haettavaksi julistamisesta;
4) sekä käsitellään muut esille tulevat asiat..

12 §
Säätiön hallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsu kokoukseen on annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

13 §
Säätiön tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä.

14 §
Oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksesta on toukokuun loppuun mennessä toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle.

15 §
Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli vähintään viisi hallituksen jäsentä siitä kokouksessa niin päättää. Sääntömuutokselle on saatava Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus. Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä.

16 §
Jos säätiö lopettaa toimintansa, on sen omaisuus käytettävä niiden tarkoitusperien toteuttamiseksi, joiden edistämiseksi säätiö on perustettu, säätiön hallituksen viimeisessä kokouksessaan lähemmin määräämällä tavalla.

17 §
Muutoin on noudatettava säännöistä kulloinkin voimassa olevan lain määräyksiä.